Lueskelin kirjaa Näkökulmia mediakasvatukseen (Kynäslahti, Heikki, Kupiainen, Reijo & Lehtonen, Miika. (toim.) 2007) ja Olli Vesterisen kirjoittamaa lukua: Mediakasvatus oppilaitosinstituution yhte(nä)isenä alueena. Siinä puhutaan paljon sosiaalisesta mediasta ja mediakasvatuksella onkin juuri siinä aiheessa iso rooli varsinkin lasten ja nuorten opastamisessa. He kun eivät välttämättä tajua, mitä kannattaa itsestään antaa julki ja mitä saattaa joutua vastaanottamaan.
Facebook, Twitter, IRC-galleria, ym. Monet haluavat tehdä itselleen tietyn identiteetin ja antaa itsestään vaikuttavamman kuvan, kuin oikeasti onkaan. Vaatii tiettyä lukutaitoa osata erottaa netti-identiteetti oikean elämän ihmisestä. Facebookistakin on tullut niin avoin kanava, että siellä jaetaan muiden kanssa ihan kaikki - joskus vähän liikaakin. Jokaisen pitäisi ennen postaustaan miettiä: "kertoisinko tämän kasvotustenkin kaikille?" Onhan netti ja sosiaalinen media hyvä väylä vähän etsiä itseään ja hakea tukea omalle identiteetille, sillä sieltä löytää myös ystäviä ja kiinnostavaa tietoa.
Yksi tärkeä pointti, minkä Vesterinen nostaa esille, on YouTube-videot. Koska tekijänoikeuksien kanssa täytyy olla tarkkana, täytyisi nuorille ihmisille (ja vanhoillekin) niistä alkeet, jottei joudu hankaluuksiin. Myöskin pitäisi miettiä kahdesti, ennen kuin laittaa omia videoitaan sinne, ettei loukkaa ketään. Siitä voi meinaan tulla isot selkkaukset, niin kuin tiedämmekin.
Sosiaalisen median nopeasti noussut suosio kannattaisi ottaa kouluissa huomioon erityisillä mediakasvatuksen tunneilla ja ohjauksilla. Väärinkäytöllä voi nääs tässäkin asiassa olla vakavat seuraukset. Myös vanhemmilla on oma osansa ja heidän pitäisi neuvoa lapsiaan kotonakin - vaikkakin vielä taitaa olla niin, että lapset melkeinpä osaavat äitejään ja isiään paremmin netin käytön. Siinä tapauksessa pitäisi vanhemmatkin passittaa pikaisesti mediakasvatuksen pariin.
No comments:
Post a Comment